Yhteistoiminnallisissa rakennushankkeissa puhalletaan yhteen hiileen
Boostin rakennuttamisen asiantuntija Kennet Lundströmin puheenvuoro Kiinkon, Raklin ja Rakennustiedon järjestämässä koulutusseminaarissa käsitteli yhteistoiminnallisuutta rakennushankkeissa. Joulukuussa 2021 järjestetyssä tilaisuudessa esiteltiin erilaisia toimitilastrategioita sekä rakennushankkeiden hankinta- ja rahoitusmalleja.
Yhteistoiminnallisilla malleilla kohti tuottavampaa rakentamista
Yhteistoiminnallisten mallien käyttö rakennushankkeissa on lisääntynyt, ja yhteistoimintataidot koetaan entistä tärkeämmiksi. Lundström toteaa, että rakennushanke koostuu aina pääosin samoista tehtävistä riippumatta toteutusmuodosta. Kaikkia hankeosapuolia kiinnostaa hankkeen laatu, siihen käytetty aika ja sen kustannukset.
”Yhteistoiminnallisella toteutusmallilla tähdätään rakentamisen tuottavuuden kasvattamiseen. Mallissa kannustetaan yhteistyöhön, jossa toteuttajaosapuolet ja tilaaja yhdessä pyrkivät tekemään laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja hankkeen onnistumiseksi. Jakamalla sekä riskit että hyödyt päästään yhteiseen tavoitteeseen, jossa haetaan ’hankkeelle parasta’ lopputulosta”, esittelee Lundström.
Yhteistoiminnallisia malleja on monenlaisia, mutta yhteistä niille ovat periaatteet, joista on tärkeää pitää kiinni: yhteinen tavoite, keskinäinen luottamus ja arvostus, avoimuus ja yhteistyöhalukkuus.
Onnistuneeseen lopputulokseen yhdessä tekemällä
Yhteistoiminnalliset toteutusmuodot, joista tunnetuin lienee projektiallianssi, sopivat erityisesti hankkeisiin, joissa on monta päätöksentekijää, vaativa aikataulu, haastava ympäristö (esimerkiksi sairaala, kirkko tai voimalaitos) tai kohde on vaativa ja siinä on odotettavissa muutoksia tai laajuus vaihtelee.
”Yhteistoiminta edellyttää jatkuvaa käyttäjäyhteistyötä sekä hyvää tiedonsiirtoa kumppaneiden välillä. Lisäksi monimutkaisissa allianssihankkeissa tärkeään osaan onnistumisen kannalta nousee tunneälykkyys, jota projektinjohdolta vaaditaan. Tunneälykkyyden roolia ei ole syytä vähätellä, kaikki toteuttavat osapuolet ovat ihmisiä, inhimillisine tarpeineen”, korostaa Lundström.
Yhteistoiminnallisia ominaisuuksia voi kuitenkin myös tuoda useaan eri toteutusmuotoon, esimerkiksi hakemalla yhteistä ansaintalogiikkaa kevyemmän sopimusrakenteen tavanomaisemmassa asuinkerrostalohankkeessa.
Onnistuneen yhteistoiminnallisen hankkeen päätteeksi jokaisella osapuolella on vahva kokemus siitä, että onnistuminen saavutettiin yhdessä tekemällä.
Tutustu alla olevien linkkien kautta esimerkkeihin yhteistoiminnallisista hankkeista, joissa Boostilla on ollut kunnia olla mukana:
Lisätietoja yhteistoiminnallisesta rakentamisesta:
Kennet Lundström, p. 040 662 4971, kennet.lundstrom@boostbrothers.fi