Boost Akatemia: Tiimitoiminnan virittäminen

Rakennuttamisen lisäksi me Boostilla kehitämme jatkuvasti myös omaa toimintaamme. Järjestämme Boostilla kuukausittain sisäisen koulutustapahtuman, Boost Akatemian, vaihtuvalla, kiinnostavalla teemalla. Tuoreimman Boost Akatemian aiheena oli Tiimitoiminnan virittäminen. Sen valmistelijana ja esittäjänä toimi fasilitoinnin asiantuntija Kennet Lundström Boostilta.

Julkaisimme Ajankohtaista-osiossamme 2.6.2021 kirjoitussarjan ensimmäisen osan, jossa käsittelimme tiimitoiminnan kehitysaskelia Boostilla sekä menestyvän tiimin aineksia. Tässä sarjan toisessa osassa luomme lyhyen katsauksen tieteelliseen näkökulmaan tiimitoiminnan kehittämisen taustalla sekä kertaamme, miksi tiimitoimintaan panostaminen kannattaa.

Harjoitus tekee mestarin

Tärkeä askel menestyksen tiellä on harjoittelu. Työtä tekemällä oppii, mutta menestymiseen tarvitaan myös kiinnostuneisuutta ja harjoittelua.

Lundström vertasi esityksessään tiimin toimintaa muun muassa säännöllisesti yhdessä harjoitteleviin urheilujoukkueisiin. Menestyvät joukkueurheilijat harjoittelevat myös joukkueen ulkopuolella, yksilöinä, ja harjoittavat yksilöllisiä taitojaan omalla vapaa-ajallaan eli he ovat kiinnostuneita kehittämään myös itseään, mikä taas edesauttaa tiimin tai joukkueen menestystä. Sama periaate pätee myös työelämän tiimeissä.

Boostilla haluamme panostaa yksilön ja tiimien kehittymiseen, ja näin ollen, järjestämme myös käytännön mahdollisuuksia harjoitteluun.

Tavoitteiden asettamiseen ja onnistumisen arviointiin käytämme muun muassa dialektista ajattelumallia, keskustelua ja mittaamista. Lisäksi meillä on käytössä työntekijöiden kehittymisen tukena Asiantuntijan askeleet -malli, jossa työntekijä asettaa itselleen omat laadulliset ja määrälliset tavoitteet, joita säännöllisesti itse mittaa ja arvioi.

Boostilla dialektista ajattelumallia on käytetty erittäin onnistuneesti esimerkiksi Cooperin päiväkotihankkeessa. Dialektinen ajattelumalli saattaa kuulostaa monimutkaiselta tai raskaalta teoriamallilta, mutta käytännön tasolla sitä toteutettiin hankkeessa esimerkiksi järjestämällä johtamistyöpajoja ja työmaakoulutusta, sparrauksia, säännöllisiä puhelinpalavereja matalalla kynnyksellä, kehityskahveja työmaalla sekä täsmäkoulutuksia työmaavaiheiden mukaan. Kaikki osapuolet tilaajaa ja urakoitsijaa myöten pitivät hanketta käytäntöineen todella onnistuneena.

Oppia johtamisguruilta

Lundström pohti esityksessään tiimin johtamista ja totesi, että vaikka tiimeillä on yleensä joku nimetty johtaja, jokainen tiimin jäsen voi omalla esimerkillään osoittaa tiimissä johtajuutta. Johtaminen (management) ja johtajuus (leadership) eivät siis tarkoita samaa asiaa, mutta ne eivät myöskään sulje toisiaan pois.

Yhdysvaltalaisen organisaatiotieteilijä Peter Sengen teoria oppivasta organisaatiosta, jossa jäsenet jakavat yhteisen vision sopii Boostin malliin. Oppiva organisaatio on avoin, reflektoiva sekä muuttumis- ja oppimishaluinen. Boostilla hyvä esimerkki tästä on jo mainitut kuukausittain järjestettävät Boost Akatemiat, joissa koko organisaatio keskittyy yhteen teemaan, jonka jokainen boostilainen vuorollaan valmistelee ja esittelee. Teemasta käydään keskusteluja tiimeissä ja jaetaan mahdollisia oivalluksia ja oppeja.

Itävaltalais-amerikkalaisen johtamisen tutkija Peter Druckerin mukaan kuka vain voi olla hyvä johtaja riippumatta esimerkiksi persoonasta tai ulkoisesta karismasta. Tehokas johtaja noudattaa seuraavia käytäntöjä: He kysyvät mitä on tehtävä ja mikä on yritykselle sopivaa. He laativat toimintasuunnitelmat ja ottavat vastuun päätöksistä. He kantavat vastuun kommunikoinnista ja järjestävät tuottavia kokouksia. He keskittyvät mahdollisuuksiin eikä ongelmiin ja ajattelevat ja sanovat ”me” eikä ”minä”.

Boostilla toteutetaan hankkeissa projektimestarimallia, joka perustuu ketterään yhdessä kehittämiseen projektissa, jossa joku boostilainen toimii projektimestarina eli toimii projektitiimin vetäjänä. Projektikokouksissa on harjoiteltu nimenomaan tuottavien kokouksien toteuttamista, ja ajatustyön tekemistä yhdessä. Näin ollen on pyritty tietoisesti eroon pelkästään raportointimallisista kokouksista. Lisäksi käytämme Boostilla tiimipalavereissa kiertävän puheenjohtajan roolia, joten jokainen pääsee vuorollaan harjoittelemaan onnistuneen kokouksen vetämistä.

Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck on tutkinut asennoitumisen ja itseään koskevien ajattelumallien vaikutuksia muun muassa menestymiseen. Tutkimuksissaan hän korostaa kasvun asenteen (growth mindset) omaksuvien tiimien ja yksilöiden mahdollisuuksia tehdä ja oppia.

Boostin työyhteisössä toteutamme ja pyrimme omaksumaan näitä kasvun ja kehityksen ajattelumalleja. Työyhteisössä ja tiimien toiminnassa korostetaan myös kykyä ja pyrkimystä asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisten näkökulmaa, joka saattaa olla erilainen kuin itsellä.

Lundström käytti Akatemian esityksessään erinomaista esimerkkiä, filosofi Ludwig Wittgensteinin kuuluisaksi tekemää ankka-jäniskuvaa, havainnollistamaan miten asioita voi tarkastella eri näkökulmista. Kun asettuu keskustelukumppanin saappaisiin, sama tilanne tai asia voikin näyttäytyä itselle eri valossa.

Tiimitoimintaan panostus kannattaa

Esityksen ajatuksia herättävänä yhteenvetona palattiin esityksen alussa esitettyihin pohdintoihin:

Miksi meidän ja minun kannattaa panostaa tiimitoimintaan? Miten minä voin kehittyä tiimin jäsenenä? Miten pääsen alkuun kehittymisessäni paremmaksi tiimin jäseneksi?

Miksi tiimitoimintaan sitten kannattaa panostaa? Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin tiimitoiminnan kehitysaskelia, ja todettiin, että ympäristö monimuotoistuu jatkuvasti ja organisaatiot ja tiimimallit kehittyvät ajan saatossa. Tiimi saa enemmän aikaan kuin yksilö ja ryhmässä myös oppii enemmän kuin yksin.

Miten tiimin jäsenenä voi kehittyä? Jokainen voi harjoitella vuorovaikutustaitoja ja vastuunottamista. Tärkeää on tietoisesti harjoitella ajattelemaan asioita toisten näkökulmasta ja samalla mahdollisesti kyseenalaistaa omat näkemykset ja olla avoin uusille ideoille. Tiimin jäsenenä voi kehittyä myös kehittämällä omia tavoitteita, jotka ovat linjassa tiimin tavoitteiden kanssa.

Miten pääsen alkuun kehittymisessäni paremmaksi tiimin jäseneksi? Boostilla uuden työntekijän perehdytysmatka tiimin ja organisaation jäseneksi alkaa Boostin käsikirjan ja projektimestarin käsikirjan sisäistämisellä. Boostin käsikirja sisältää käytännön ohjeita ja prosesseja siitä, miten boostilainen toimii, ajattelee ja kommunikoi työyhteisössä. Tärkeä ohje on myös pyytää rohkeasti apua, kun sitä tarvitsee.

Yhtä tärkeää kuin pyytää apua on tarjota sitä aktiivisesti. Boostilaisen ”miten voin auttaa?” -asenne on yhtä perustavanlaatuisen tärkeää omaksua niin tiimin sisäisesti kuin asiakasyhteistyössäkin. Kun tiimityö toimii, näkyy se myös asiakkaan suuntaan.

Lisätietoja:

Kennet Lundström
Boost Brothers
+358 40 662 4971
kennet.lundstrom@boostbrothers.fi