Boost Brothers on vuosina 2015-2018 kehittänyt yhdessä Vantaan, Järvenpään, Hyvinkään ja Helsingin kaupunkien kanssa uuden mallin tarveselvityspohjaiseen palveluverkkosuunnitteluun. Mallin tarkoituksena on pitkän aikavälin investointisuunnittelun lisäksi kattaa myös hankevalmistelun eri vaiheet ja siten myös nopeuttaa hankkeiden läpivientiaikaa.
Elina Salon vastavalmistunut diplomityö “Palveluverkkoselvitys osana kuntien investointipäätöksentekoa” tutki mallin käyttökokemuksia ja tuloksia Vantaalla ja Järvenpäässä. Tutkimuksen tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen avulla selvittää, voidaanko tarveselvityspohjaisella palveluverkkoselvityksellä vastata aiemmin havaittuihin ongelmiin palveluverkkoselvityksen hyödyntämisessä investointisuunnitteluun ja -päätöksentekoon.
Tutkimuksen päälöydös oli se, että tarveselvityspohjainen palveluverkkoselvitys on onnistunut vastaamaan erityisesti kuntien pitkäaikaiseen investointisuunnitteluun. Erityisesti palveluverkkoselvityksistä saatu kiinteistöjen kuntotieto on ollut kunnille erittäin arvokasta tulevaisuuden kestävän kiinteistöpidon takaamiseksi. Kiinteistöjen kuntotietoa ollaan hyödynnetty hankkeiden ohjelmoinnissa investointisuunnitelmaan niin laajuuden kuin ajoituksen suunnitteluun.
”Erityisesti kaupunkien tilakeskusten ja sivistystoimen viranhaltijoiden haastatteluissa nousi esiin se, että kunnat ovat onnistuneet yhdistämään kuntoarvioiden tuoman kuntotiedon investointiohjelmaan. Selkeän ja tietoon perustuvan investointiohjelman avulla investointipäätöksenteosta on tullut pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa. Investoinnit osataan viedä päätöksentekoon oikeassa järjestyksessä, kokonaiskuva huomioiden,” kertoo tutkimuksen toteuttanut Elina Salo.
Lisäksi tutkimus osoitti, että tarveselvityspohjainen palveluverkkoselvitys on tukenut pitkäaikaisen investointisuunnittelun lisäksi yksittäisten hankkeiden hankevalmistelua ja nopeuttanut hankevalmisteluprosesseja. Laajuudeltaan tarveselvityspohjainen palveluverkkoselvitys vastaa hankevalmistelun tarpeisiin erityisesti tarveselvitysvaiheen osalta, mutta myös monet hankesuunnitteluvaiheen tavoitteista tulisi täyttyä selvityksessä.
Tarveselvityspohjaisen palveluverkkoselvityksen uutuusarvo tuli esiin myös kirjallisuuskatsauksessa. ”Vastaavaa mallia ei aiempi kirjallisuus tunne, joten tässä on aidosti kehitetty uusi toimintamalli,” tähdentää Elina Salo.
Lue laajempi tiivistelmä tutkimuksen aineistosta ja tuloksista täältä.