Sisäympäristö-ohjelma on tuottanut tähän mennessä jo yli 100 tieteellistä julkaisua. Tämän lisäksi ohjelmassa on käynnistetty 19 erilaista kehityshanketta ja tulossa on neljä EU-tason yhteistyöhanketta. Tulokset tuottavat jo selvää lisäarvoa liiketoiminnassa, kertoo professori Risto Kosonen.

-Koko ohjelman keskiössä on ihminen, painotti Sisäympäristö-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, professori Risto Kosonen puhuessaan RYM Oy:n yhtiökokouksessa. -Olemme keskittyneet alusta pitäen ihmisen kokemukseen sisäympäristöstä ja määrittelemään, mikä on sen ideaalinen taso; kuinka se saadaan aikaan ja mikä on ansaintalogiikka – kuinka siitä tehdään bisnestä. Hyvään sisäympäristöön on kyettävä liittämään myös energiatehokkuus.

Haltonin vetämä iEnv-työpaketti keskittyy asian ytimeen: ihmisen kokemukseen sisäympäristöstä, sen mittaamiseen ja parantamiseen. Sisäympäristön kokemista lähestytään monitieteisesti niin lääketieteen, käyttäytymistieteen, tilanhallinnan kuin insinöörin näkökulmasta.

-Mukana ovat sekä mitattavat suureet että sellaiset, joita ei voida mitata. Suvi Nenonen Aalto-yliopistosta on kehittänyt mallin sen selvittämiseksi, kuinka tila koetaan sosiaalisesti ja innostavasti ja kuinka se on hallittavissa. Paketin puitteissa on syntynyt 28 julkaisua, joista valtaosa liittyy kokemukseen hyvästä sisäympäristöstä sekä nollaenergiarakentamiseen, Kosonen sanoi.

Scheiner-Electricin veturoima työpaketti tutkii energiatehokkuutta sekä järjestelmien automatisointia ja ohjausta. Keskeisenä tavoitteena on saada aikaan hyvä sisäympäristö kustannustehokkaasti. Uusiutuvan energian lisäksi esillä ovat myös energian varastointi, vastaanottajärjestelmän laadun takaaminen sekä monitorointi, diagnosointi ja ylläpito. Työpaketissa tähän mennessä valmistuineista 24 julkaisusta suurin osa on paneutunut matalaenergiarakentamiseen.

Kuinka paljon hyvä sisäympäristö nostaa kiinteistön arvoa?

Newsecin johtamassa työpaketissa tutkitaan sisäympäristön ansaintalogiikkaa ja arvon muodostumista kiinteistöliiketoiminnassa. – Ainakaan Suomessa en muista toteutetun vastaavaa hanketta. Siinä pohditaan insinööritieteiden kannalta sitä, kuinka hyvät olosuhteet, matala energiankulutus ja kestävä kehitys näkyvät kiinteistön arvossa. Jos tästä löydetään hyvää näyttöä, tällä on huomattava merkitys koko alan kannalta, Kosonen sanoi. Tässä työpaketissa on tuotettu tähän mennessä 11 tieteellistä julkaisua.



Tieteellisten julkaisujen kannalta toistaiseksi tuottoisin on ollut Suomen Yliopistokiinteistöjen vetämä, oppimisen ja uuden tiedon luomisen tiloihin keskittyvä työpaketti. Sen 49 julkaisusta melkein puolet on keskittynyt tutkimusohjelman toiseen pääkysymykseen: kuinka sisäympäristö tukee ihmisen hyvinvointia, tuottavuutta ja oppimiskykyä.



Kososen mukaan merkittävää on myös se, että suunnittelumenetelmiä on alettu kehittää ”Evidence Based Design” -periaatteella eli tutkitaan erilaisten ratkaisujen vaikutuksia prosesseihin ja käyttäjätyytyväisyyteen. Tämä tarkoittaa kalliiden ja kauan kestävien demonstraatiohankkeiden sijaan pienimuotoisempia demonstraatioita ja pilotteja. Niistä saadaan nopeasti palautetta, jonka pohjalta voidaan tehdä tarvittavia korjauksia. 



– Tutkimusohjelman tuloksia on jo voitu viedä liiketoimintaan ja ottaa hyötykäyttöön yrityksissä. Myös kansainvälisiin konferensseihin ja seminaareihin on panostettu voimakkaasti. Johtamistavoitteita on täsmennetty ja päätetty lisätä sekä pakettien välistä että niiden sisäisten tehtävien välistä yhteistyötä, Kosonen kertoi.

Alkuperäisen Risto Kososen haastattelun Sisäympäristö-ohjelmasta voit lukea täältä

Lisätietoa Sisäympäristö-ohjelmassa julkaistuista artikkeleista löydät osoitteesta indoorenvironment.org