Kiinteistö- ja rakennusalalla suuri tarve harmonisoida huoltokirjan tietosisältö
Rakennuksen käyttöä ja huoltoa ohjaava käyttö- ja huolto-ohje laaditaan rakennuksen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Tällä hetkellä käyttö- ja huolto-ohjeiden tietosisällöt, rakenteet ja sanastot sekä niistä käytetyt termit eroavat toisistaan. Tästä johtuen tietojen siirto järjestelmästä toiseen vaatii paljon manuaalista työtä ja aiheuttaa suuria kustannuksia.
Ympäristöministeriön ja Boostin kehitysprojekti
Boost Brothers Oy toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta Sähköisten huoltokirjojen tiedonrakenteen yhtenäistäminen -projektin 8-12/2019. Projektin tavoitteena oli sähköisten huoltokirjojen tietosisällön ja termistön kartoittaminen, vakiointiehdotuksen laatiminen ja tietomallin kehittäminen. Toteutusalustana vakiointiehdotukselle toimi Yhteentoimiva Suomi -palvelun tietomallityökalu, jonne vietiin huoltokirjaan liittyvä sanasto ja käsitteet.
Tuloksena sähköisen huoltokirjan vakiointiehdotus ja tietomalli
Projektissa kehitetty tietomalli sisältää kattavasti ylläpidon toimintakentän: osapuolet, ylläpidon kohteen tiedot sekä ylläpidon johtamiseen liittyvät osuudet.
”Vakiointiehdotuksessa on esitetty hankkeessa pidettyjen työpajojen ja alan toimijoiden palautteen pohjalta syntyneet attribuutit huomioiden kaikki olennaiset sanastot ja nimikkeistöt kuten RAKLI:n kiinteistöliiketoiminnan sanasto, Kiinteistönpitonimikkeistön 2009 sekä Talo2000- ja LVIS2010 -nimikkeistöt,” kertoo Juho-Kusti Kajander Boostilta.
Tavoitteena suunnitelmallinen ja hallittu ylläpito
Vakiointiehdotus ja tietomalli toimivat pohjana ympäristöministeriön yhteentoimivuus- ja sanastotyölle, jonka tavoitteena on saavuttaa yhtenäinen käsitteistö käyttö- ja huolto-ohjeisiin liittyen.
”Harmonisointi antaa huomattavia hyötyjä kiinteistön omistajille sekä luo perustan rakennusten suunnitelmallisen ja hallitun ylläpidon toteuttamiselle,” Kajander kiteyttää.
”Projektin tulokset ovat jo nyt luoneet suurta kiinnostusta ja useita jatkohankkeita. Tuloksia hyödynnetään ja kehitystyö jatkuu 2020-2022 osallistamalla laaja joukko kiinteistö- ja rakennusalan, kuntien sekä valtionhallinnon edustajia,” iloitsee Kajander.