Vältä rakennushankkeen kompastuskivet riskien hallinnalla — viisi yleisintä virhettä

Pienestäkin huomaamatta jääneestä yksityiskohdasta voi lopulta paisua suunnaton rasite, jonka korjaaminen horjuttaa koko rakennushankkeen onnistumista. Ikävät yllätykset voidaan välttää PDRI-riskienhallintamenetelmällä.

— Menetelmällä kartoitetaan hankkeen epävarmuuksia. Boostin riskienhallintaan sisältyy PDRI-työkalun lisäksi myös työskentelytapa ja asiantuntemus, kertoo Boost Brothersin rakennuttamisen asiantuntija ja riskienhallintaspesialisti Mika Vaheri.

Construction instituten PDRI-menetelmä (Project Rating Definition Index) on esimerkiksi Yhdysvalloissa laajasti investointihankkeiden riskienhallintaan hyödynnetty menetelmä, jonka Boost Brothers on jalostanut Suomen rakentamisrakentamisympäristöön soveltuvaksi työkaluksi.

PDRI soveltuu niin talonrakennus-, infra- kuin teollisuushankkeisiin. Se sopii erityisen hyvin hankkeen tarveselvitys-, hankesuunnittelu-, ehdotussuunnittelu- sekä yleissuunnittelu- ja toteutus- tai rakentamissuunnitteluvaiheisiin, joissa se tuo merkittävää lisäarvoa tilaajan päätöksentekoon, suunnittelun ohjaukseen ja hankintoihin.

Tunnista hankkeen riskit ajoissa

Hankkeen ensimmäiseen riskikartoituksen yhteydessä järjestetään yleensä riskityöpaja, johon osallistuu hankkeen eri osapuolia. Siten saadaan selville erittäin olennaista tietoa hankkeen jatkon ja johtamisen kannalta. Hankkeen riskit voivat olla myös positiivisia, joten kun ne tunnistetaan ajoissa, niin ne auttavat mitoittamaan budjetin oikein.

— Mitä aikaisemmin riskit saadaan tunnistettua, sitä varmemmin ne saadaan myös hallintaan, Vaheri muistuttaa.

Kevyimmillään riskienhallinta voi olla kertaluontoinen riskien selvitys, jonka avulla tilaaja jatkaa prosessia itsenäisesti, mutta toimivimmillaan se on jatkuvaa ja säännöllistä riskien tarkastelua.

— Riskien hallinnassa jatkuvuus rakennusprojektin alusta loppuun asti on tärkeää, koska vain siten voidaan varmistaa, että vastatoimenpiteet ovat olleet riittäviä.

Asiantuntija auttaa eteenpäin

Riskienhallinnan asiantuntija tekee tarkastelun lopuksi riskiarviosta yhteenvedon, josta käy ilmi suurimmat riskit, niiden vaikutus- ja todennäköisyysluokat eli vakavuusluokat. Hän hyödyntää arviossaan myös kokemustaan, jolloin riskiarviosta päästään lopulta konkreettisiin ja toimiviin vastatoimenpide-ehdotuksiin.

Riskispesialisti on ulkopuolinen asiantuntija, joka havaitsee asiat eri tavalla ja osaa nostaa asioita esiin ulkopuolisen fasilitaattorin silmin.

— Usein omalle työlleen myös sokaistuu, summaa Vaheri.

Näin vältät rakennushankkeen sudenkuopat — riskienhallintaspesialistin viisi vinkkiä

Riskienhallinta on yksi tehokkaimmista tavoista varmistaa rakennusprojektin sujuminen odotusten ja suunnitelmien mukaisesti. Siksi se kannattaakin toteuttaa ajatuksella, jotta vältät pahimmat karikot. Boost Brothersin rakennuttamisen asiantuntija ja riskienhallintaspesialisti, Mika Vaheri kertoo viisi yleisintä riskien hallintaan liittyvää kompastuskiveä.

1. Oleta, että riski ovat tiedossasi ilman lisäselvityksiä, ja tee päätöksiä sen varassa

Riskienhallinnan suurin virhe on luulla tietävänsä. Aivan rakennushankkeen alussa määritellään suunnittelun reunaehdot. Jos käsitys hankkeen riskeistä ei ole realistinen, niin törmäys tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. PDRI-menetelmän tarkoitus on auttaa löytämään juuri niitä riskejä, joita ei hoksata heti ensimmäisenä.

2. Näet hankkeen riskit järkähtämättöminä uhkakuvina, joille ei voida tehdä mitään

Hankkeen riskejä ei aina voida eikä tarvitsekaan poistaa, mutta niiden haittavaikutuksia voidaan vähentää. PDRI-menetelmällä saadaan selville riskien vaikutus- ja todennäköisyysluokat eli vakavuusluokitukset. Riskejä tutkimalla usein selviää, että aluksi suurena pidetty riski ei olekaan niin suuri kuin on ajateltu tai sen vaikutusta saadaan merkittävästi pienennettyä vastatoimenpiteellä. Joskus riski kääntyy tarkemmassa tarkastelussa mahdollisuudeksi tai havaitaan uusia positiivisia riskejä, joita voidaan hyödyntää hankkeen edetessä.

3. Annat vihreää valoa toteutukselle ennen kuin lähtötiedot on tarkennettu

Jos ehdotussuunnitelmia vertailuissa ei huomioida tarpeeksi hankkeeseen liittyviä epävarmuuksia ja riskejä, tehdään päätökset osin vajavaisin tiedoin. PDRI-riskienhallinnan menetelmällä saadaan selville rakennushankkeen olemassa olevien suunnitelmien ja lähtötietojen epävarmuudet esimerkiksi tulevien suunnittelija- ja urakoitsijahankintojen täsmällisempää toteutusta varten. Usein PDRI-menetelmällä löydetään lähtötiedoista ja ehdotussuunnitelmista piileviä ristiriitaisuuksia ja jopa virheitä, jotka tiedostamalla päätöksenteko perustuu realistisempaan tietoon. Suunnitelmien korjaaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin hankkeen rakentamisvaiheessa tehdyt korjaustoimenpiteet, jolloin työ on jo tilattu

4. Teet riskien arvioinnin yksin ja ilman taustaselvitystä

Jos riskien arviointi toteutetaan ilman kokonaisvaltaista asioiden tarkastelua, kaikkia riskejä ei todennäköisesti havaita ajoissa. Boostin riskienhallintamenetelmän lähtökohtana on kaikkien hankkeen osapuolten huomiointi. Siten saadaan yleensä selville riskejä, jotka olisivat jääneet muuten huomaamatta ja paljastuneet vasta projektin myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi ottamalla loppukäyttäjä mukaan riskien tarkasteluun saadaan usein esille sellaisia riskejä, jotka huomattaisiin vasta hankkeen valmistumisen ja käyttöönoton yhteydessä. PDRI-riskienhallinta helpottaa myös hankkeen suunnittelunohjausta nostaen esille myös lopputuotteen toiminnallisia näkökulmia.

5. Et seuraa ja arvioi riskejä läpi hankkeen

Jos ajattelet, että hankeen alussa tehty riskiselvitys kantaa läpi hankkeen, todennäköisyys ikäviin yllätyksiin hankkeen aikana kasvaa. Hankkeen aikana voi syntyä uusia riskejä ja siirryttäessä hankeen vaiheesta toiseen riskit voivat muuttua. On tärkeää, että aiemmin tunnistettuja riskejä arvioidaan säännöllisesti koko rakennusprojektin ajan.