Rakennusprojektin tavoiteltu lopputulos on luonnollisesti terveellinen ja turvallinen sekä käyttötarkoitukseensa soveltuva rakennus. Tämä tavoite on perinteisen ajattelutavan mukaan riittävä, vaikkei rakennusprojektin missään vaiheessa olisi kiinnitetty huomiota tulevan ylläpidon laatuun. Ylläpidon laatu on usein kiinni loppukäyttäjän resursseista, osaamisesta tai molemmista.
Jos hyvän lopputuloksen kriteereitä vielä syvennetään, on mielekästä kysyä, milloin on järkevää purkaa ja rakentaa uutta ja kuinka paljon. Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia monissa kunnissa, jotka joutuvat niukkuuden paineessa ratkaisemaan, miten ne pystyvät täyttämään asukasperheidensä peruskoulutus- ja päivähoitotarpeet.
”Koulurakennuksissa arviointia mutkistaa vielä opetusmenetelmien uudistuminen. Voi olla, että tyydyttävässä kunnossakaan oleva rakennus ei täytä täysin tehtäväänsä”, pohtii diplomi-insinööri Petro Pöyhönen.
Maanmittausosastolta kiinteistöalalle valmistunut Pöyhönen liittyi Boost Brothersin riveihin runsaat viisi vuotta sitten. Kun yhtiössä tuli tarvetta entistä painokkaammin kehittää asiakkaiden omia palveluverkkoja, Pöyhönen ryhtyi tiiminsä kanssa kehittämään uusia toimintamalleja palveluverkkosuunnitteluun. Hyvänä starttina kehitystyölle toimi Järvenpään kaupungin tuolloin rakennuttama uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jonka lähtökohtana toimi uudenlainen palveluverkkotarkastelu.
”Lähestymme asiakkaan kiinteistökokonaisuutta siitä näkökulmasta, miten saada rakennuksista mahdollisimman käyttökelpoisia ja elinkaaritaloudellisia. Tämä vaatii paljon laajempaa tarkastelukulmaa kuin pelkkää teknistä kuntoarviointia, jonka hallitseminen on toki välttämätöntä”, Pöyhönen muistuttaa.
Kinnarin koulu valmistuu tänä vuonna
Järvenpään kaupunki lähti ensimmäisten joukossa myös koulurakentamisessa toteuttamaan yhdessä Boost Brothersin kanssa ideoita rakennuksen käytön optimoinnista koko sen elinkaaren ajan. Vuonna 2019 valmistuva Kinnarin koulu on ensimmäinen esimerkki tästä. Samalla tämä koulu on osa kaupungin koko koulukiinteistökannan muodostamasta kokonaisuudesta, jonka tulee vastata sekä muuttuvia opetusmenetelmiä että eri kaupunginosien asukasluvun mukaisia määrällisiä tarpeita.
”Vastaavia, laajoja koulu- ja päiväkotiverkkoja koskevia palveluverkkotarkasteluja meillä on ollut myös Vantaalla, Hyvinkäällä ja Helsingissä. Palveluverkkosuunnittelussa tuotetaan päätöksentekotietoa koulu- ja päiväkotiverkkojen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Olennaista on tunnistaa ja vertailla eri vaihtoehtoja systemaattisesti niin toiminnan kuin kustannusten näkökulmasta”, Pöyhönen tähdentää.
Hänen lisäkseen palveluverkko-osaamista Boost Brothersissa kehittävät muun muassa Tuomas Talasma, Eero Korpi, Elina Salo ja Matti Karjalainen.
”Olemme täällä Boos Brothersissa yksi tiimi, jonka jäsenet oppivat toisiltaan. Sitä voisi verrata esimerkiksi ammattitaitoiseen jazzorkesteriin, joka kyllä osaa nuotit, mutta on valmis antamaan myös improvisaatiolle tilaa, jos tällä tavoin syntyy uusia kestäviä ideoita ’yleisön’ parhaaksi”, Pöyhönen vertaa.
Kuva: Boost Brothersin Petro Pöyhönen luo asiakkaiden kanssa tiimejä, joiden tavoitteena on mahdollisimman hyvä kiinteistönpito.