Boostin laatima hankesuunnitelma uudistaa Järvenpään yhteiskoulua
Järvenpään yhteiskoulu, keskustan tuntumassa, Urheilukadun ja Kansakoulunkadun rajaamalla alueella uudistuu. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui uudisrakennus tammikuun 2023 lopulla. Toisessa vaiheessa toteutetaan laajennusosa uudisrakennukseen sekä perusparannetaan vanha kansakoulurakennus. Hankkeen toisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä.
Hankkeen myötä alueen pohjoispuolella olevan JYK Urheilukatu 7-9 sekä eteläpuolisen Juholan rakennuksen koulukäytöstä luovutaan.
Boost Brothers on laatinut molempien rakennusvaiheiden hankesuunnitelmat yhteistyössä tilojen käyttäjien, pääsuunnittelijan, Järvenpään kaupungin edustajien ja hankkeen rakennuttamistehtävistä vastaavan Mestaritoiminta Oy:n kanssa.
Käyttäjäyhteistyöllä varmistettiin tilojen toiminnalliset tavoitteet
Yhteiskoulun kolme rakennusta (uudisrakennus, Kansakoulunkadun rakennus ja moduulirakennus) mitoitetaan yhteensä 1 100 esiopetus- ja esikouluikäiselle oppilaalle. Kouluopetuksen lisäksi tiloissa on tarkoitus järjestää mittavaa ilta- ja viikonlopputoimintaa.
”Koulurakennukselta vaadittava kapasiteetti määräytyy oppilasmääräennusteiden ja Järvenpään kaupungin opetuksen ja kasvatuksen palveluverkon kautta. Tilaohjelman määrittelytarpeet ja toimintojen sijoittuminen koulun kolmeen eri rakennukseen sekä piha-alueille, on käyty tarkasti läpi käyttäjän kanssa”, JYK vaihe II:n projektimestari, rakennuttamisen asiantuntija Jussi Alanko-Luopa Boostilta toteaa.
Hankesuunnitteluvaiheessa hyödynnettiin Boostin ohjaamaa työpajatyöskentelyä yhdessä koulun rehtoreiden ja henkilökunnan kanssa, millä varmistettiin tilojen käyttäjien toiminnalliset tavoitteet.
”Käyttäjäyhteistyö ja heidän tarpeidensa määrittely sujui hyvinkin jouhevasti. Käyttäjät olivat mukana jo hankkeen ykkösvaiheesssa, joten he eivät olleet ensikertalaisia rakentamisessa. Hankesuunnitteluvaiheen työpajatyöskentely oli heille jo ennestään tuttua”, Alanko-Luopa toteaa.
Järvenpään kaupungin toiminnallisia tavoitteita uudistuvalle yhteiskoululle ovat muun muassa toiminnalliset ja muuntojoustavat tilat, oppilaskeskeisyys, yhdistyminen ympäristöön, tilojen monipuolinen ja korkea käyttöaste, sisäilman terveellisyys sekä hyvät työtilat noin 125 kaupungin työntekijälle.
Puupaaluille tehtiin laboratoriotutkimuksia
Ykkösvaiheessa rakennetun uudisrakennuksen laajennusosan rakentaminen kakkosvaiheessa on rakennusteknisesti melko yksinkertaista. Kansakoulunkadun rakennuksen perusparannus on sen sijaan haasteellisempaa.
”Perusparannuksen suunnittelussa on tärkeää määritellä korjausten laajuus ja tarve. Perusparannuksen jälkeen rakennuksen elinkaaritavoite on 30-40 vuotta seuraavaan laajempaan korjaukseen asti”, Jussi Alanko-Luopa kertoo.
Perusparannettava rakennus on entinen kansakoulu. Rakennuksessa on kaksi kerrosta ja koko rakennuksen kattava kellarikerros. Vuonna 1952 valmistunutta rakennusta on korjattu yksittäisinä urakoina eri vuosina. Laajempi peruskorjaus toteutettiin 2000-luvun vaihteessa. Kellaritilojen korjauksia on tehty 1970-luvun lopulla ja 90-luvun alussa.
”Kellarin lattian korjaaminen on haasteellista, koska se on hyvin lähellä pohjaveden pinnan tasoa. Siellä tarvittavia korjauksia on määritelty yhdessä geosuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan kanssa.
Rakennuksen puupaaluille tehtiin laboratoriotutkimuksia. Niissä todettiin, että puupaaluilla on vielä riittävästi käyttöikää jäljellä, joten niitä ei tarvitse uusia. Puupaalujen pitää pysyä pohjaveden alapuolella, jolloin ne eivät ala lahoamaan”, Alanko-Luopa toteaa.
Kustannukset simuloidaan uudella ohjelmistolla
Boostilla käytetään hankesuunnittelun kustannusohjauksessa uutta kustannuslaskennan simulaatiomallia Haahtela TVD -kustannuslaskentaohjelmistoa. Simulaatiomalliin syötetään muun muassa rakennukseen suunnitellut tilat sekä perusparannettavan kohteen laatutasomäärittelyt sekä tilojen ja rakennusosien korjausasteet. Ohjelmisto simuloi hankkeille kustannusarvion, jonka perusteella hankkeelle määritellään budjetti. Suunnittelun edetessä suunnittelua ohjataan kohti budjetoitua kustannusta, jolloin hanke pysyy budjetissaan.
”Boostissa JYK hankkeen toinen vaihe oli yksi ensimmäisistä hankkeista, missä Haahtela TVD simulaatiomalli otettiin käyttöön. Sen jälkeen olemme käyttäneet sitä useissa muissakin hankkeissamme, joiden kustannusohjauksesta vastaamme”, Alanko-Luopa kertoo.
(Kuva: Järvenpään kansakoulu. © Sami Heikinheimo, Ark-byroo oy, Rakennushistoriaselvitys 4.2.2020)